16 maaliskuuta, 2012

Onnellista asumista ja suruisaa äiteen hautaamista

Eli siis siinä kaksi mieltäni hallitsevaa elementtiä. Äiteen filosofian mukaan nämä eivät sulje toisiaan pois. Fiksu muija, mun mutsi <3
On puhuttu mm. tästä tilanteesta jo vuosikymmen sitten ja kun kaikki tapahtuu, aukee ikäänkuin jarruvarjoja, etukäteissuunnitelman mukaista reagointia; en ole palasina, en dokaa itseäni tärviölle, en mene surusta sekaisin.
Muutenkin olen kahdesta veljestä se joka on tullut mutsiin, isoinen sitten ehkä enempi isään.
Vaan siis 13. päivä mutsi päätti poistua. Nostan hattua! Rakastan edelleen. Elämä on. ja onneksi myös kuolema on, eihän tätä jaksaisi loputtomiin.
(hymiö)

Uusi asunto on edelleen hieno ja paras paikka toistaiseksi missä on tullut vietettyä aikaa. Alakerran naapuri kysyi josko heidän Israelin matkan ajaksi suostun kilpikonnaa vahtimaan, toki suostuin.




Saan siis toukokuussa tutustua tähän eläimeen viikon ajan. Liikkuu ylen hitaasti ja ottaa muutenkin asiat kohtuullisen rauhassa joten viikossa tuskin mullistavia tapahtuu, opetus siinäkin: älä hölömö hötkyile!

Että sellaista sudenpesään, mieleen miehen.

Kaunista kevätaurinkoa! (on muuten ekakerta kun kevät kolahtaa vuodenaikana mulle, yleensä pisteet menee talvelle syksylle, jopa kesälle).

T:jolkotteleva Sus'

2 kommenttia:

  1. Olen kommentoinut tänne maaliskuussa..jestas, enkö enää muista painaa enteriäkään. No enivei

    Otan osaa äitisi poismenon johdosta, se on aina kova paikka, tie lapsuuteen katoaa pikkuhiljaa tai jää ainakin vähän kävellyksi.
    Pidä susta huolta ja pääsiäiseksi rauhaisaa oloa ja sielujen sympatiaa!

    VastaaPoista
  2. Vilukissi-juu kiitos ja pidän. kaik o hyvin ja tuparit pe! =)

    VastaaPoista

Kommetit kuitataan aina.